torstai 10. marraskuuta 2016

Kortteja tarjolla!

Kirjamessuja varten painatimme pienen erän mainoskortteja, joita jaoimme torstaina messukävijöille. Siitä syntyi idea, että mitä jos kortteja painattaisi vielä hieman lisää ja jakaisi niitä, tai jopa jättäisi niitä, eri paikkoihin. Tästä kehkeytyi suunnitelma 'löytäjä saa pitää'. Veisimme kortin johonkin, esimerkiksi kahvilaan tai kirjastoon, julkaisisimme kortin sijainnista tiedon sosiaalisessa mediassa ja halukas henkilö tai satunnainen ohikulkija sen voisi sieltä sitten itselleen ottaa.

Ensimmäinen kortti jäi Tampereelle, Tallipihan kahvilaan. Vastaanotto oli heidän puoleltansa aivan mahtava ja innostuimme ideasta. Siinä samassa tuntui myös hullulta, että tarjolla on vain yksi kortti. Helsingin Annantalolle jäikin useampi kortti löytäjäänsä odottamaan. Seuraavaksi kortteja oli tarjolla Oulussa Tähtijätskissä. Taas yhteistyö oli mitä parhainta ja kortteja jäi oikein useampi tiskille jakoon.

Osan korteista olemme vain jättäneet eri paikkoihin, asiasta missään ilmoittamatta. Nyt niitä on enää pari kappaletta jäljellä ja loputkin kortit on varmasti jaettu lähipäivien aikana. Suunnitelmissamme on, että painattaisimme vielä pienen erän erilaisia kortteja, toisen malliston. Mielenkiintoista ja tavallaan harmillista on, että emme saa ehkä koskaan tietää, tavoittaako kortti potentiaalista uutta lukijaa. Mutta toivossa on hyvä elää. Ja onhan tällainen piilotusleikki aivan mahtavaa ajanvietettä, vaikka löytäjiä ei pystykään näkemään. Kuvitelmissamme löytäjät ilahtuvat kortista. Ja siinä on suuri kannustin jakaa vielä vaikka kuinka monta korttia!



torstai 27. lokakuuta 2016

Kirjamessut 2016

Olipas jännä päivä! Viime yönä ei tullut nukuttua sitten silmäystäkään, kun ajatukset seilasivat jo tässä päivässä. Ajattelimme, että onko hassua lähteä messuille heti aamupäivästä, että onko siellä vielä edes ketään, mutta sitten totesimme, että samahan se on olla ajoissa liikkeellä. Ajatuksena oli jakaa mainoskortteja messukävijöille ja näin mainostaa uutta kirjaamme.

Vaan kuinkas sitten kävikään! Kello ei ollut vielä yhtätoista, kun saavuimme Messukeskukseen ja väkeä riitti porteilla jonoksi asti. Ja me kun luulimme, että kortteja riittäisi vaikka kuinka pitkäksi aikaa, ni nehän oli jaettu jo ennen kahtatoista. Melkoinen virhearvio :D

Toisaalta, kun kävijöitä oli melkoisesti ja niin moni taho jakoi kaiken maailman lippulappusia, niin tulevaisuutta varten laitettakoon korvan taakse, että näkyvämpään markkinointiin kannattaa panostaa. Toivomme silti, että edes joku kortin saaneista suuntasi Maahengen pisteelle tutkimaan kirjaa tarkemmin.

Kirjan näkeminen tuntui jännittävältä. Tutulta ja uudelta. Uusi kirja natisee mukavasti auetessaan ja tuoksuu painolle. Ja se näytti todella kauniilta. Tuli helpottunut olo. Se eilinen jännitys katosi samantien. Kyllä tuota kelpaa katsella.

Ensimmäiseen osaan, Kirjavan Kissan luontoretkeen, verrattuna tämä on ehkä hengittävämpi ja opettavaisempi. Tai siltä se tuntuu ainakin tällä hetkellä. Se sisältää muistiohjeita, jotka ovat hyviä myös koululaisille, rytmiä ja värejä pienille lapsia, sekä paljon löydettävää tutkijoille. Lisäksi olemme hyvin innoissamme kirjan loppuun tekemästämme muistiinpanosivusta. Sinne kirjan omistaja voi merkitä muistiinpanojaan: mitä löytöjä hän on tehnyt luontoretkillään ja mitä kirjan asioita hän osaa jo itse tunnistaa. Sinne voi kirjata vaikkapa päivämääriä ja paikkoja, missä ja milloin on mitäkin löytänyt.






Vaan nyt alkaa sitten totinen työ. Kuinka saamme ihmiset huomaamaan kirjan? Olemme edelleen suht tuntemattomia, kustantamo on edelleen pieni ja kaikki työ pitää tehdä itse. Tulevat ajat sekä innostavat että kauhistuttavat. Samat ajatukset ovat läsnä kuin viime vuonna: löytävätkö ihmiset kirjaa, miten me voimme saada sen olemassaolon heidän tietoonsa?

Kaikesta tästä lisää myöhemmin: haasteista ja niiden päihittämisestä. Jos haluat auttaa, kerro ystävillesi kirjastamme. Se olisi parasta, mitä voimme toivoa. Nyt hyvää yötä ja hyviä lukuhetkiä kaikille!

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Nyt se on valmis / Nimenjulkistus

Sähköpostiimme kilahti tänään viesti: nyt se on valmis. Ai etkö heti arvaa, mikä on valmis? Puhun tietenkin Kirjavan Kissan toisesta retkestä. Se on tänään tullut painosta ja näyttää kuulemma oikein hyvältä. - Ja sitten se tapahtui: alkoi jännittää.

Sillä hetkellä, kun kirja lähti painoon, meillä oli oikein mukava olo työmme suhteen. Rento ja rauhallinen. Kokonaisuutena siitä tuntui tulleen ihan toimiva paketti ja me olimme pystyneet melko hyvin ottamaan aikaa muilta töiltämme sitä varten. Ja sitten nyt, kun tämä tieto valmiista kirjasta meidät tavoitti, iski pelko, että minkälainen se oikein onkaan? Onko se sittenkin aivan keskeneräinen? Mistä se edes kertoo? - Eikö olekin hullua.

Pelko, jännitys, kaikki sellainen on aina uuden edessä ymmärrettävää. Huomenna kirja julkaistaan virallisesti ja sen voi löytää Maahengen pöydästä, Kirjamessuilta. Ehkä sen myötä myös jännitys helpottaa. Siitä tulee kaikkien yhteistä omaisuutta. Kirja kirjojen joukossa. Hyvä heikkouksineen ja vahvuuksineen, juuri kuten me kaikki olemme.

Ai niin, yksi juttu vielä. Sinua ehkä kiinnostaa tietää, millä nimellä kirjaa tulisi etsiä. Sen nimi on: Kirjavan Kissan tutkimusretki. Nimen mukaisesti toivommekin: tutkikaa ja tarkkailkaa, maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita löydettävänä.




perjantai 2. syyskuuta 2016

Näyttely Keminmaan kirjastossa

Kävimme tänään siirtämässä Kirjavan Kissan luontoretki -näyttelyn Keminmaan kirjaston lastenosastolle. Kysyimme alkukesästä Facebook-sivullamme, olisiko lukijoillamme toiveita siitä, minne näyttely Ritaharjun kirjaston jälkeen siirtyisi. Saamistamme ehdotuksista Keminmaa tuntui mukavalta vaihtoehdolta ja myös kirjaston henkilökunta innostui asiasta.

Näyttely on nyt Keminmaassa ainakin syyskuun ajan. Otamme yhä vastaan uusia toiveita näyttelypaikoiksi  ja harkinnassa on sekin, että tulisiko myös uudesta kirjasta toteuttaa näyttely.
Parasta on ollut huomata, miten luontoretki yhä ilahduttaa uusia ihmisiä, jotka eivät ole siihen aikaisemmin törmänneet. Meille itsellemme se on jo niin tuttu juttu, että välillä unohtuu, kuinka joka päivä joku uusi lukija voi tarttua kirjaamme ja saada siitä iloa. Miten ihana ajatus se onkaan.





lauantai 20. elokuuta 2016

Tilannekatsaus, kuulumiset ja uutiset

Blogi, jonka tohinalla aloitimme jäi pian nopeampien tiedostuskanavien jalkoihin. Eli kertaus olisi paikallaan, kokonaisen vuoden kuulumiset siis, olkaa hyvä:

Kirjavan Kissan luontoretki sai hyvän vastaanoton. Teimme lehti- ja radiohaastatteluja, sekä mainostimme julkaisua omatoimisesti. Palaute oli rohkaisevaa ja myynti kiitettävää. Harmiksemme omat työ-, koulu- ja perhekuviomme hidastivat laajemman huomion saavuttamista. Talvella 2016 saimme kuitenkin toivomamme yhteydenoton kustantajaltamme. He halusivat, että tekisimme kirjalle jatko-osan. Mikä uskomattoman hieno tilanne! Vuoden sisällä me tuntemattomat tekijät julkaisimme kirjan ja saimme pyynnön jatkaa tätä hauskaa projektia.

Kevät 2016 menikin aika pitkälle suunnitellessa sisältöä, muotoa ja linjauksia. Ensimmäinen lopulliseen versioon jäävä loru taisi syntyä huhtikuussa ja kuva toukokuussa. Mainostaa emme ole osanneet. Tuntui, että ensin tarvitsi itse tietää, mitä olemme tekemässä ja mihin suuntaan menossa.

Kesän aikana linjauksia muutettiin muutamaan kertaan ja töitä paiskittiin lujasti. Kun valmiita sivuja alkoi olla kymmenkunta nousi ensimmäisen kerran hymy kasvoille: tästä tulee hieno! Jatko-osan toivomme ennen kaikkea tuottavan iloa ja tiedonjyviä kohderyhmälleen. Mutta samalla toivomme, että se todella aktivoisi lapsia liikkumaan luonnossa. Ja komentamaan vanhempansakin mukaan.

Nyt materiaali alkaa olla kasassa ja on hienosäädön aika. Olo tuntuu varmemmalta, kuin mitä osasimme odottaa. Kakkososaa ei ollutkaan hankalampi tehdä. Nyt meillä oli kustantamon tuki, tieto julkaisusta ja muodosta sekä vahvempi luotto omaan tekemiseemme. Loppuvuodesta päivänvalon näkevä jatko-osa on suuren työn tulos ja me olemme siitä ylpeitä. Toivottavasti mahdollisimman moni löytäisi kirjan ja saisi siitä iloa. Koska sitä varten me sen olemme tehneet.